Jukka-Pekka Palviainen
6/2020 – Jukka-Pekka Palviainen on alun perin raumalainen, nykyisin Sastamalassa asuva kirjailija. Hän on kirjoittanut sekä lapsille ja nuorille että aikuisille. Hänen teoksiaan ovat mm. Allu-sarja, Rämäpäät-sarja sekä palkittu nuorten romaani Joku vieraileva tähti. Hänen tuorein julkaisunsa on nuorten kirja Hanaa Kosonen, joka kertoo 15-vuotiaan pojan seikkailuista saatuaan uuden mopon. Allu ja apinajahti ilmestyy kesäkuussa. Haastattelussa Palviainen kertoo mistä hän saanut on saanut vaikutteita kirjoihinsa ja millaista elämä kirjailijana on.
Tekijanoikeus.fi: Milloin ja miten innostuit kirjailijan ammatista?
Jukka-Pekka Palviainen: Halusin jo lapsena kirjailijaksi. Rakastin tarinoita ja niiden keksimistä.
Miten lopulta päädyit kirjailijaksi?
90-luvulla olin Risto Ahdin oppilaana. Kuvittelin, että minusta tulisi runoilija. Kun sitten hankimme vaimoni kanssa tietokoneen kotiimme, aloin innostua pitempien tekstien kirjoittamisesta. Esikoisromaani oli toinen romaanikäsikirjoitukseni, jota tarjosin kustantajille.
Mitä tapahtui ensimmäiselle käsikirjoitukselle?
Tarjosin sitä kolmelle kustantajalle, mutta kirja ei ottanut tulta alleen. Se kertoi kuolleesta kuvataiteilijasta.
Olet kirjoittanut niin lasten- ja nuortenkirjoja kuin aikuisten romaaneja. Millaisia kirjoja luit itse lapsena / nuorena? Entä nykyään?
Lapsena Enid Blytonin kirjat olivat kovassa käytössä. Niiden jälkeen oli vuorossa Kolme etsivää -sarja. Murrosiässä innostuin Anna-Leena Härkösen Häräntappoaseesta, joka ilmestyi, kun olin lukiossa.
Nykyään luen enimmäkseen uusia kotimaisia ja brittiläisiä romaaneja, mutta myös jonkin verran kotimaisia nuortenkirjoja ja erilaisia elämäkertoja.
Ovatko jotkin tietyt kirjat tai kirjailijat vaikuttaneet omaan työhösi?
Uskon, että aloittaessani Jari Tervon ja Kari Hotakaisen huumori vaikutti omaan tekstiini. Mutta varmasti kaikki luettu vaikuttaa.
Olet koulutukseltasi lastentarhanopettaja ja työskentelitkin alkuun näissä tehtävissä. Onko tämä työkokemus vaikuttanut työhösi mm. lastenkirjojen parissa?
Ehkä se on antanut rohkeutta kirjoittaa myös lapsille ja auttanut ymmärtämään lasten maailmaa ja varsinkin heidän huumorintajuaan.
Millaisia kirjoja tykkäät kirjoittaa eniten tai onko jokin genre erityisen lähellä sydäntä?
Nautin siitä, että saan kirjoittaa proosaa niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin.
Mistä saat inspiraation kirjoittamiseen?
Kirjoittaminen inspiroi itsessään. Siihen jopa addiktoituu. Toki päivät ovat keskenään erilaisia.
Kauanko sinulla kestää yhden kirjan kirjoittamisessa?
Riippuu tietenkin kirjasta, mutta nykyään voidaan puhua aina kuukausista. Ei viikoista eikä useista vuosista.
Kuinka kirjan kohderyhmä vaikuttaa kirjoittamisprosessiin? Onko jollekin ryhmälle helpompaa kirjoittaa kuin toiselle?
Kohderyhmä vaikuttaa lähinnä aihevalintoihin ja käytettävään kieleen. Nuorille ja aikuisille kirjoittamisen suurin ero on lähinnä päähenkilöiden iässä.
Kirjoitat ajoittain vakavistakin aiheista, joiden käsittelyssä käytät huumoria. Miten tämä käytännössä tapahtuu?
Niin, että alan kirjoittaa vakavaa tekstiä, mutta sitten keksin kirjoittaessani jotakin hauskaa, joka sopii tekstiin. En keksi vitsejä yleensä etukäteen.
Esikoisromaanisi Reino julkaistiin vuonna 2003 ja oli ehdolla Helsingin Sanomien esikoiskirjailijapalkinnon saajaksi. Miltä ensimmäisen romaanisi julkaisu ja sen saama huomio tuntui?
Hyvältä, koska olin haaveillut kirjasta niin kauan ja tehnyt sen eteen töitä. Se antoi luvan jatkaa.
Olet tehnyt paljon kouluvierailuja mm. Tekijanoikeus.fi:n kanssa. Miltä tällainen työ on tuntunut kirjoittamisen ohella?
Nautin kouluvierailusta, koska ne tuovat vaihtelua arkeeni ja saan puhua siitä, mistä tiedän eniten eli omasta työstäni.
Mitä tekijänoikeus merkitsee sinulle?
Sitä, että minä saan päättää, mihin ja miten työni hedelmiä käytetään. Turvaa.
Onko sinulta odotettavissa uutta kirjaa vuoden 2020 aikana? Onko muita tulevaisuuden suunnitelmia?
Allu-lastenkirjasarjan viides osa ilmestyy kesäkuun lopussa. Sen nimi on Allu ja apinajahti ja se sijoittuu osittain sirkukseen.
Toivon voivani kirjoittaa jatkossakin lapsille, nuorille ja aikuisille.
Mikä on oma henkilökohtainen suosikkisi omista kirjoistasi tai pidätkö jotain erityisen tärkeänä?
Ei ole. Jokaiseen olen käyttänyt aikaani ja rakkauttani.
Millaisena näet kirjallisuuden tulevaisuuden?
Tarinoita tarvitaan aina. Sitä on vaikea sanoa, missä formaatissa ne tulevat olemaan tulevaisuudessa.
Onko jotain terveisiä, jota haluaisit lähettää aloittaville kirjailijoille?
Ole sinnikäs. Tie ei ole helppo, mutta aina silloin tällöin matka on kaiken vaivan arvoinen.