Aiomme esittää omistamiamme tai esim. Netflixistä tai muusta suoratoistopalvelusta elokuvia oppilaskunnan elokuvailloissa. Tarvitsemmeko luvan?
Todennäköisesti kyllä, koska esitys on julkinen. Tekijänoikeusneuvosto on pitänyt julkisena esittämisenä mm. eläkeläisseuran kuvaesitystä. Sen sijaan tilaisuudet, joista ei tiedoteta julkisesti ja joihin osallistuu muutama henkilö ystävyyssuhteen perusteella, eivät ole tekijänoikeusneuvoston mukaan julkisia. Lupia elokuvien julkiseen esittämiseen voi tiedustella mm. M&M Viihdepalvelusta (www.elokuvalisenssi.fi). Lisäksi lupa tarvitaan myös elokuvassa esitettävän musiikin osalta. Musiikkiluvan saat GT Musiikkiluvat Oy:ltä.
Saanko laittaa YouTubeen video- tai kännykkäkameralla kuvaamaani omaa aineistoa?
Omaa aineistoa (mm. kotivideoita tai kavereiden kanssa tehtyjä lyhytelokuvia) saa jakaa ja levittää niin kuin itse haluaa. Jos tallenteella kuitenkin näkyy tai kuuluu toisen tekemä teos, lupa teoksen välittämiseen yleisölle tulee hankkia teoksen tekijältä tai muulta oikeudenhaltijalta. Mikäli tallenteelta on tunnistettavissa henkilöitä, on kaikilta tunnistettavilta henkilöiltä kysyttävä lupa tallenteen välittämiseen yleisölle. Lisätietoja voit katsoa Tietosuojavaltuutetun toimiston julkaisusta Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta.
Koulutan työkseni. Voinko laittaa artikkelissa julkaistun kaaviokuvan luentoaineistooni?
Tekijänoikeuslain mukaan julkistetuista teoksista saa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Sitaatilla tulee olla asiallinen yhteys teokseen, jossa sitaattia käytetään, ja tätä vaatimusta kutsutaan myös vetoamisfunktioksi. Jos kuvan sisällyttäminen aineistoon toteuttaa tämän vetoamisfunktion ja lainaaminen tehdään tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa, saat sisällyttää kuvan lupaa kysymättä. Tekijä ja lähde on mainittava alalla noudatettavan hyvän tavan mukaisesti. Tekijänoikeus ei kuitenkaan ulotu teosten tietosisältöön, kuten tutkimustuloksiin, kaavioihin tai teorioihin, ainoastaan omaperäiseen tapaan esittää ne. Teosten asiasisältö on vapaasti muiden käytettävissä.
Lisäksi tekijänoikeuslain 14 §:n sopimuslisenssisäännös mahdollistaa, että oppilaitokselle hankitulla kopiointiluvalla saa luvan ehtojen mukaisesti opettaja tai opiskelija kopioida ja käyttää teoksia opetustoiminnassa ja tieteellisessä tutkimuksessa. Mikäli opetat tai koulutat oppilaitoksessa, varmista siis työpaikkasi kopiointilupa ja luvan kattavuus. Kopiointiluvasta saat lisätietoa Kopioston verkkosivuilta tai Kopiostosta (https://www.kopiosto.fi/).
Tarvitsemmeko luvan elokuvakerhoon, joka kokoontuu kerran viikossa katsomaan elokuvan? Onko luvan kannalta eroa, jos elokuva on ostettu tallenteena, se suoratoistetaan Netflixistä tai esitetään Yle Areenasta?
Jos elokuvaesitys on yksityinen, ei lupaa tarvita. Lupa tarvitaan, jos esitys on julkinen. Tekijänoikeusneuvosto on pitänyt julkisena esittämisenä mm. eläkeläisseuran kuvaesitystä. Yksityisiä tilaisuuksia ovat Tekijänoikeusneuvoston mukaan puolestaan tilaisuudet, joista ei tiedoteta julkisesti ja joihin osallistuu vain muutama henkilö ystävyyssuhteen perusteella. Kaupasta ostetut tallenteet ja suoratoistopalveluista (Yle Areena, Netflix yms.) katsottavat ohjelmat on tarkoitettu lähtökohtaisesti yksityiskäyttöön. Näin ollen elokuvan esittämiseen muussa kuin yksityisen käytön piirissä tulee pääsääntöisesti hankkia lupa riippumatta tallenteen lähteestä.
Lupia elokuvien julkiseen esittämiseen voi tiedustella M&M Viihdepalvelusta (www.elokuvalisenssi.fi). Lisäksi tarvitaan lupa Teostolta elokuvassa olevan musiikin osalta.
Miksei TV-kanavien nettipalveluiden (Yle Areena, Katsomo, Ruutu.) koko tarjonta näy ulkomailla? Entä miksi Suomessakin osa ohjelmistosta jää pois nettipalvelusta?
Kyse on TV-kanavien ja ohjelmien oikeudenhaltijoiden välisistä tekijänoikeussopimuksista. Kanavat ovat sopineet ohjelmien tekijöiden kanssa, missä niiden ohjelmia saa esittää ja kuinka kauan. Ellei ohjelmasisällön esittämisestä muualla kuin Suomessa tai nettipalvelussa ole sovittu, ei televisiokanavilla ole oikeutta sitä näyttää. Osa palveluiden sisällöstä on kuitenkin katsottavissa ulkomaillakin.
Saako Netflixiä tai muita suoratoistopalveluita käyttää julkisissa tiloissa, kuten kampaamossa tai ravintolassa?
Useiden palveluiden käyttöehdot (esim. Yle Areena, Katsomo, Ruutu, Netflix ja YouTube) kieltävät julkisen esittämisen. Asia kannattaa selvittää ottamalla yhteys palveluntarjoajaan. Tekijänoikeuslain kannalta samat säännöt pätevät myös suoratoistopalvelun kautta tehtyyn julkiseen esittämiseen kuin muuhunkin julkiseen esittämiseen.
Saanko laittaa YouTubeen omatekoisen videon, jossa soi radio taustalla?
Lähtökohtaisesti tavallinen yksityishenkilö saa näin tehdä.
Tekijänoikeus antaa tekijälle yksinoikeuden määrätä teoksen kappaleenvalmistamisesta ja saataviin saattamisesta. Musiikkia saatetaan yleisön saataville myös silloin, kun se soi taustamusiikkina radiosta YouTube-videolla. Tällaiseen käyttöön tarvitaan oikeudenhaltijoiden lupa.
Keväällä 2023 voimaantulleen tekijänoikeuslain muutoksen myötä kuitenkin YouTuben kaltaiset palvelut velvoitettiin hankkimaan tarvittavat luvat teosten oikeudenhaltijoilta. YouTuben hankkima musiikkilupa kattaa siis jatkossa käyttäjän kysymyksessä kuvatun toiminnan. Mikäli YouTubella ei ole hankittuna lupaa käytettyyn musiikkiin, on mahdollista, että videon käyttö estetään.
On hyvä huomata, että edellä kuvattu YouTuben velvollisuus hankkia luvat ei kuitenkaan kata kaupallisten tubettajien yms. ansiotarkoituksessa toimivien käyttäjien videoita, vaan näiden tulee hankkia itse omat lupansa.
Saako YouTubesta näyttää videopätkiä opetuksessa?
YouTubessa julkaistut videot katsotaan yleensä tekijänoikeuksien kannalta elokuvateoksiksi, joiden esittäminen edellyttää lähtökohtaisesti lupaa oikeudenhaltijalta. Keväällä 2023 voimaantulleen tekijänoikeuslain muutoksen myötä teosten käyttö opetuksen havainnollistamiseen sallitaan, jos lupaa teoksen käytölle ei ole lainkaan tarjolla tai helposti saatavilla. Edellytyksenä on, että teoksen käyttö tapahtuu tietylle rajatulle henkilöpiirille tai suojatussa sähköisessä ympäristössä.
Uusi rajoitus mahdollistaa nimenomaan YouTuben kaltaisissa suoratoistopalveluissa vapaasti saatavilla olevien videoiden suoratoiston opetuksen havainnollistamiseksi. YouTubea saa siis käyttää opetuksen havainnollistamiseen. Havainnollistaminen on siteeraamiseen verrattavaa käyttöä. Teoksen, esimerkiksi YouTube-videon, käytöllä tulee siten olla jokin yhteys opetettavaan asiaan.
On hyvä huomata, että opetuksen havainnollistamiseksi saa esittää ainoastaan osia tai otteita teoksesta, ei kokonaisia teoksia. Lainkohta ei mahdollista kokonaisten tv-ohjelmien tai elokuvien esittämistä YouTubesta. Lyhyen teoksen esittäminen kokonaan opetuksen havainnollistamiseksi voi kuitenkin joskus olla perusteltua, esimerkiksi opetusta varten tehtyjen valistusvideoiden osalta.
YouTube on mahdollistanut videoiden lataamisen palveluun Creative Commons -käyttöluvan alaisiksi CC BY -merkinnällä. Tällöin oikeudenhaltija sallii teoksen käytön käyttöluvan ehtojen mukaisesti.
Saako YLE Areenaa käyttää opetuksessa?
Kyllä! Opetushallitus ja tekijänoikeusjärjestöt Kopiosto ja Audiovisual Producers Finland ovat sopineet YLE Areenan ja Elävän arkiston opetuskäytöstä. Opetuksessa voidaan käyttää Yleisradion YLE Areena ja Elävä arkisto -verkkopalveluissa olevia kotimaisia televisio-ohjelmia. Elokuvat eivät kuitenkaan kuulu luvan piiriin eikä ohjelmien tallentaminen ole sallittua. Elokuvien ja muiden tallennelevityksessä olevien teosten opetuskäyttöön luvan voi hakea M&M Viihdepalvelusta (elokuvalisenssi.fi).
Saako YouTubesta ladata musiikkia tai videoita omalle tietokoneelle tai laitteelle?
Ei saa. YouTuben käyttöehdot kieltävät videoiden tai niiden ääniraitojen kopioimisen omalle laitteelle. Tämän lisäksi YouTubessa on paljon materiaalia, joka on laitettu sinne kysymättä lupaa oikeudenhaltijoilta. Laittomasta lähteestä kopioiminen ei ole sallittua edes yksityiseen käyttöön (vaikka palvelun käyttöehdot eivät kopiointia suoraan kieltäisikään). Lisäksi YouTubessa ei ole työkalua musiikin tai videon lataamiselle. Yhdessä käyttöehtojen kanssa tämä merkitsee teoksen suojana olevaa tehokasta teknistä toimenpidettä. Sen kiertäminen on laitonta.
Voinko näyttää opetuksessa videopätkiä sitaattisäännöksen nojalla?
Sitaattioikeuden nojalla voi siteerata minkä tahansa tyyppistä teosta, siis myös elokuvaa, tv-ohjelmaa, muuta videota, jos lain edellytykset täyttyvät. Käytännössä tarkoituksen edellyttämä laajuus on melko lyhyt.
Videopätkien käytön helpottamiseksi opetuksessa on myös muita ratkaisuja.
Tarvitsenko luvan, kun käytän elokuvaa opetuksessa?
Elokuvien esittäminen oppilaitoksessa on julkista esittämistä, ja julkiseen esittämiseen tarvitaan tekijän lupa. Lupa tarvitaan, vaikka esittäisit elokuvasta vain lyhyitä, muutaman minuutin näytteitä, ellei käyttö ole tekijänoikeuden rajoituksen piirissä. Tällaisia ovat mm. opetuksen havainnollistaminen ja sitaattioikeus. Lupia elokuvien julkiseen esittämiseen voi tiedustella M&M Viihdepalvelusta (Elokuvalisenssi.fi)
Kutsun ystäväni katsomaan esim. Viaplaysta vuokrattuja elokuvia kotiini. Jos tasaamme elokuvan vuokrauskulut osanottajien kesken, onko kyseessä julkinen esitys?
Ei ole. Tekijänoikeusneuvoston mukaan kotikutsuina järjestettävät elokuvaillat – vaikka kulut jaettaisiinkin – eivät ole julkista esittämistä.
Tarvitsenko luvan, jos haastattelemieni henkilöiden tai muun kuvaamani videon taustalla näkyy muiden ottamia valokuvia tai esimerkiksi juliste?
Lupaa ei tarvita, jos valokuvat ja/tai juliste näkyvät kuvaamasi materiaalin taustalla tai mikäli ne ovat muutoin toisarvoisessa asemassa kokonaisuuden kannalta. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että teoksen merkitys on toisarvoinen, kun jokin muu teos ajaisi saman asian.
Mitkä ovat moraaliset oikeudet?
Moraalisia oikeuksia ovat isyysoikeus ja respektioikeus. Isyysoikeus tarkoittaa, että tekijän nimi on ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii. Respektioikeus tarkoittaa, että teosta ei saa muuttaa tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa loukkaavalla tavalla tai saattaa yleisön saataville tällaisessa muodossa tai yhteydessä.
Voiko valokuvaa tai muuta kuvitusta siteerata?
Siteerausoikeus koskee kaikkia teoksia. Näin ollen kuvia saa siteerata tieteellisessä esityksessä, kuten opinnäytetyössä tai taidehistoriallisessa tutkimuksessa, sekä arvostelevassa esityksessä, esimerkiksi teatteri- tai kuvataidearvostelussa. Kuvalla tulee olla yhteys tekstiin ja siteeraamisen on oltava perusteltua esityksen selventämiseksi tai havainnollistamiseksi. Kuvituksen kerääminen julkaisuun ei kuitenkaan ole mahdollista vetoamalla sitaattioikeuteen.
Saako rakennuksia kuvata tai piirtää vapaasti, ja miten kuvia voi hyödyntää?
Rakennuksen saa kuvata vapaasti. On mahdollista, että rakennus on niin omaperäinen ja itsenäinen, että se ylittää teoskynnyksen. Rakennus on kuitenkin osa maisemaa, jonka kuvaaminen on sallittua. Myös tällaisten rakennusten kuvaamisen tuloksia saa vapaasti hyödyntää.
On tärkeää huomata, että rakennus voi sisältää rakennustaiteen teoksen. Rakennustaiteen teoksen kuvaaminen ja kuvien hyödyntäminen on sallittua, jos se on pysyvästi julkisella paikalla tai sen välittömässä läheisyydessä, eikä taideteos ole kuvan pääaihe.
Saako kuvateoksen päälle laittaa tekstejä? Entä saako kuvaa rajata?
Teoksen muuttaminen rajaamalla tai lisäämällä siihen jotakin on lähtökohtaisesti kiellettyä ilman oikeudenhaltijan lupaa. Teoksen muuttaminen on kuitenkin sallittua ilman lupaakin, jos lopputuloksena syntyy uusi itsenäinen teos. Tekstin sijoittaminen kuvan päälle ja kuvan rajaaminen voivat lisäksi loukata kuvataiteilijan moraalisia oikeuksia.
Meemeissä on usein kyse tällaisesta tilanteesta. Niiden on kuitenkin katsottu yleensä menevän tekijänoikeuden rajoituksen, kuten parodian tai sitaattioikeuden piiriin. Näin ollen meemien käyttöön ei pääsääntöisesti tarvitse lupaa.
Saanko laittaa valokuvateoksia tai maalausten ja veistosten kuvia omalle kotisivulleni tai sometililleni?
Et saa laittaa kuvia Internetiin ilman kuvan oikeudenhaltijan lupaa. Internet ei ole koskaan yksityistä käyttöä, ellei sen näkymistä ole rajattu yksityiseksi tai vain muutamille henkilöille. Se että valokuvaaja tai muu kuvan oikeudenhaltija on antanut luvan laittaa kuvan jollekin internetsivulle tai sometilille jossakin yhteydessä, ei anna oikeutta käyttää kuvaa muulla tavoin ilman lupaa.
Kuvan kohteena olevat maalaukset ja veistokset ovat myös lähtökohtaisesti tekijänoikeudella suojattuja. Tällaisen kuvan internetiin laittoon tarvitaan siis oikeudenhaltijan lupa, paitsi jos maalaukset tai veistokset eivät ole kuvan pääaihe. Jos kuvan kohteena olevan taideteoksen suoja-aika on päättynyt (tekijän kuolemasta yli 70 vuotta), saa kuvaa käyttää vapaasti.
Saanko liittää kivan kuvan synttärikutsuuni ja lähettää sen luokkakavereilleni?
Yksityinen käyttö on aina käyttöä lähimmässä perhe- ja ystäväpiirissä. Lisäksi yksityinen käyttö on laissa rajoitettu muutamaan kappaleeseen. Täsmällisiä rajoituksia sallitun kopioinnin laajuudesta ei laissa ole ja muutamalla kappaleella voi eri tilanteissa olla eri sisältö.
Voinko laittaa koulun kotisivuille oppilaiden ottamia valokuvia, tekemiä piirustuksia tai kirjoittamia tekstejä?
Oppilaalla on tekijänoikeus itse tekemäänsä aineistoon, kuten piirustuksiin tai kirjallisiin opinnäytetöihin. Tällaisen teoksen käyttäminen esimerkiksi koulun kotisivuilla edellyttää oppilaan suostumusta. Jos oppilas on alaikäinen, lupa tulee hankkia hänen huoltajaltaan.
Onko kaikkien kirjallisten tekstien käyttöön kysyttävä tekijän lupa?
Tekijänoikeussuojaa saadakseen tekstin on oltava niin omaperäinen ja itsenäinen, että se ylittää teoskynnyksen. Tällöin, jos kyseessä on tekijänoikeuslaissa säädetty kappaleen valmistaminen ja yleisön saataviin saattaminen, on lupa lähtökohtaisesti aina kysyttävä.
Tekijänoikeussuojaa saadakseen tekstin on oltava niin omaperäinen ja itsenäinen, että se ylittää teoskynnyksen. Tällöin, jos kyseessä on tekijänoikeuslaissa säädetty kappaleen valmistaminen ja yleisön saataviin saattaminen, on lupa lähtökohtaisesti aina kysyttävä.
Haluaisin lainata toisen tekstiä omassa kirjoituksessani, onko tämä sallittua?
Siteerausoikeus on tekijänoikeuden rajoitussäännös, joka mahdollistaa hyvän tavan mukaisen lainauksen. Sitaatti on suora lainaus julkaistusta teoksesta. Lainatun tekstin tulee jollakin tavalla havainnollistaa omaa tekstiä: pelkkä lisäarvon tuottaminen siteerauksen avulla ei ole hyvän tavan mukaista. Toisen tekstiä saa lainata tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa, ja se harkitaan aina tapauskohtaisesti. Hyvän tavan mukaisuus sisältää myös sen, että siteerattava tekijä ja lähde on mainittava.
Kuuluvatko käännökset tekijänoikeuden piiriin?
Riittävän omaperäistä käännöstä suojaa tekijänoikeus. Kääntäjällä on myös vastaavat oikeudet käännökseensä kuin alkuperäisteoksen tekijällä omaan teokseensa. Käännöksen tekemiseksi kääntäjän on hankittava alkuperäisteoksen tekijältä lupa kääntämiseen. Käännöksen saattamiseen yleisön saataville tarvitaan sekä alkuperäisen teoksen oikeudenhaltijan että kääntäjän lupa.
Toimin DJ:nä. Voinko tallentaa lataamani musiikin, kuten Spotify-suosikkini, tietokoneeni kovalevylle ja soittaa levyt tietokoneelta? Entä musiikki fyysisenä tallenteena, kuten levykokoelmani?
Kyllä, mutta tarvitset tallentamiseen ja soittamiseen luvat GT Musiikkiluvat Oy:ltä. Yksityisiä kopioita ei saa ilman erillistä tallennuslupaa käyttää julkisessa esittämisessä. Sama pätee äänitteiden online-kaupoista hankittuihin kappaleisiin.
Tarvitsenko luvan, jos soitan äänitteeltä tai puhelimesta musiikkia ravintolassa, jossa on ystäväni juhlat? Entä, jos yhtyeemme esiintyy siellä?
Jos tilaisuuteen on kenellä tahansa pääsy joko suoraan, maksun maksamalla tai esim. jäsenyyden perusteella, on esitys julkinen ja esittämiseen tarvitaan lupa GT Musiikkiluvat Oy:ltä. Elävän musiikin ollessa kyseessä lupa tarvitaan Teostosta.
Järjestän syntymäpäiväjuhlat vuokraamassani tilassa ja ohjelmassa sekä elävää että äänitettyä musiikkia. Tarvitsenko musiikin esittämiseen luvan?
Et tarvitse, jos tilaisuuteen on pääsy vain kutsumillasi vierailla. Luvan tarvitsee vain julkisiin tilaisuuksiin.
Olen liikunnanohjaaja ja haluan käyttää laatimaani musiikkikokoelmaa tunnillani. Saako näin tehdä?
Kyllä, mutta sitä varten on hankittava erillinen lupa ohjattua liikuntaa varten GT Musiikkiluvat Oy:ltä.
Tarvitseeko musiikin julkiseen käyttöön aina luvan, vaikka käytöstä ei hyötyisi rahallisesti (esim. omat verkkosivut)?
Kyllä. Tekijänoikeuden perusajatus on, että kaikkeen yksityisen piirin ulkopuolella tapahtuvaan käyttöön tarvitaan lupa, saatavasta hyödystä riippumatta. Musiikin käyttölupia voi tiedustella Teostosta ja Gramexista. Molempien järjestöjen taustamusiikkilupien myyntiä ja asiakaspalvelua hoitaa GT Musiikkiluvat Oy.
Voiko piratismista jäädä kiinni?
Piratismista jää jatkuvasti joku kiinni. Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry valvoo jäsenorganisaatioidensa tekijänoikeuksia ja puuttuu aktiivisesti eri tavoin piratismiin. Tämän lisäksi Suomessa on esimerkiksi ulkomaisia elokuvayhtiöitä edustavia lakitoimistoja, jotka ovat lähettäneet korvausvaatimuksia elokuvien tai TV-sarjojen luvattomasta jakamisesta.
Mitä tiedostoja voi jakaa internetissä?
Niitä tiedostoja, joiden sisältö ei ole tekijänoikeudella suojattu, saa jakaa vapaasti. Tekijänoikeudella suojatuista tiedostoista saa jakaa ainoastaan niitä, joista tiedät, että oikeudenhaltijat ovat sallineet niiden jakamisen. Lisäksi voit jakaa itse tekemiäsi teoksia, jos et ole sopinut niiden oikeuksien hallinnoinnista jonkin tahon kanssa (tekijänoikeusjärjestö, kustantaja, levy-yhtiö).
Mitä sisältöjä voi jakaa internetissä?
Netissä voi jakaa ainoastaan sellaisia sisältöjä, joiden jakamiseen on saanut erillisen luvan teosten oikeudenhaltijoilta tai joiden jakamisen oikeudenhaltijat ovat muulla tavoin sallineet. Esimerkiksi monet Creative Commons -lisensseillä julkaistut teokset voivat olla ehtojensa mukaisesti vapaasti jaettavissa.
Voit jakaa myös sisältöjä, joiden suoja-aika on vanhentunut ja sisältöjä, jotka ovat tekijänoikeudesta vapaita. Tekijänoikeuden suoja-aika on 70 vuotta tekijän kuolinvuodesta lukien. Tekijänoikeudesta vapaata sisältöä ovat esim. lait ja asetukset sekä muut viranomaisluonteiset sisällöt, jotka on mainittu tekijänoikeuslain 9 §:ssä.
Voit jakaa itse luomia sisältöjäsi, jos et ole sopinut teosten oikeuksien hallinnoinnista jonkin tahon kanssa (esim. tekijänoikeusjärjestö, kustantaja, levy-yhtiö). Mikäli teoksen tekemiseen on osallistunut useampi tekijä, tarvitaan jakamiseen kaikkien suostumus.
Mitä piratismista voi seurata?
Seuraukset voivat olla sekä rikos- että siviilioikeudellisia. Tyypillisesti oikeudenloukkaaja on velvollinen maksamaan oikeudenhaltijoille hyvitystä luvattomasta teosten käyttämisestä ja vahingonkorvausta. Lisäksi tahallisen loukkauksen tapauksessa voi kyseeseen tulla rikosoikeudellinen vastuu. Luvatta valmistetut teokset ja oikeudenloukkauksessa käytetyt apuvälineet, kuten tietokone, voidaan tuomita hävitettäviksi.
Hyvitys tulee aina maksettavaksi riippumatta loukkaajan tahallisuudesta tai huolimattomuudesta. Hyvitysvelvollisuus ei myöskään riipu tekijän iästä. Hyvitys vastaa sitä määrää, jolla teokset olisi saanut laillisesti käytettäväksi.
Vahingonkorvausvelvollisuus edellyttää tahallisuutta tai huolimattomuutta.
Tekijänoikeusrikos edellyttää tahallisuuden lisäksi sitä, että teosten luvaton käyttö on ollut omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa oikeudenhaltijoille. Maksimirangaistus tekijänoikeusrikoksesta on kaksi vuotta vankeutta ja tekijänoikeusrikkomuksesta sakko. Teknisten suojausten lain vastaisesta kiertämisestä ja kiertämiskeinojen tarjoamisesta rangaistus on maksimissaan yksi vuosi vankeutta.
Löysin netistä ohjeet, miten voin ladata TV-kanavan nettipalvelun ohjelmia omalle tietokoneelleni. Saako näin tehdä? Eikö tämä ole yksityistä kopiointia?
Yksityinen kopiointi on sallittua, ellei sitä ole esimerkiksi sopimusteitse tai käyttöehdoin jotenkin rajoitettu. Useimpien nettipalveluiden käyttöehdot kieltävätkin sisällön tallentamisen omalle koneelle.
Mitä tarkoittaa yksityinen kopiointi?
Tekijänoikeuslain mukaan julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman teoskappaleen yksityistä käyttöä varten. Yksityistä käyttöä on valmistaminen omaan yksityiseen käyttöön sekä esimerkiksi perheen ja läheisen ystäväpiirin tarpeisiin. Yksityistä käyttöä varten valmistettua kopiota ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen. Käytettäessä teoksia tekijänoikeuden rajoitussäännösten nojalla tulee käytettävän teoksen olla laillinen teoskappale. Laillisia lähteitä teoskappaleille ovat mm. sellaiset radio- ja TV-lähetykset, joiden tallentamista ei ole erikseen käyttöehdoin tai teknisin toimenpitein estetty. Laittomia lähteitä ovat esimerkiksi piraattitallenteet ja internetissä luvatta jaetut teokset.
Tietokoneohjelmien kopiointi on rajoitettu henkilökohtaisiin varmuuskopioihin, jos se on tarpeen ohjelman käytön kannalta. Varmuuskopiointia ei ole se, että myy tai luovuttaa alkuperäisen ohjelman eteenpäin ja pitää itsellään kopion.
Laillisesta lähteestä saa kopioida yksityiseen käyttöön. Mitä tarkoittaa laillinen lähde?
Yksityisen kopioinnin edellytyksenä on, että se tapahtuu laillisesta lähteestä. Kopioitavan teoksen on oltava laillisesti valmistettu ja välitetty. Laillisia lähteitä ovat mm. aidot Cd-levyt ja normaalit radio- ja TV-lähetykset. Laittomia lähteitä ovat sen sijaan fyysiset piraattitallenteet, luvatta vertaisverkoissa tai luvattomassa nettiradiossa välitetyt teokset, sekä vastoin käyttöehtoja kopioidut tiedostot. Esim. YouTube käyttöehdot kieltävät sisällön lataamisen palvelusta, jolloin YouTubesta lataaminen ei ole mahdollista rajoituksen nojalla.
Saako teokset, kuten musiikin tai tv-ohjelmat, kopioida mihin tahansa tiedostomuotoon tietokoneelle, muistitikulle tms.?
Kyllä saa, silloin kun kopiointia ei ole erikseen rajoitettu käyttöehdoissa tai teknisillä suojauksilla. Kopiointia yksityistä käyttöä varten ei ole rajoitettu eri tallennustapojen suhteen. Kopioimista ei kuitenkaan saa antaa ulkopuolisen tahon tehtäväksi eikä yksityistä käyttöä varten valmistettua kopiota ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen, kuten esimerkiksi nettiin lataamiseen. Tehokkaat tekniset toimenpiteet saa kiertää ainoastaan fyysisen teoskappaleen kuuntelemista tai katsomista varten, mutta ei kopioimista varten.
Mikä on hyvitysmaksu?
Yksityisen kopioinnin hyvitys on laissa tekijöille taattu korvaus siitä, että heidän teoksiaan kopioidaan yksityiseen käyttöön. Hyvitysvarojen suuruus määritetään valtion budjetissa. Määrärahasta maksetaan tekijänoikeuden ja lähioikeuksien haltijoille hyvitystä teoksen tai lähioikeuden kohteen kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön.
Hyvitys maksetaan opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittain hyväksymän maksuvarojen käyttösuunnitelman mukaisesti suorana hyvityksenä teosten tekijöille ja välillisenä hyvityksenä oikeudenhaltijoille heidän yhteisiin tarkoituksiinsa.
Aiemmin hyvitys perittiin kopiointiin käytettävien tallennusalustojen myyntihinnasta, jolloin siitä käytettiin nimitystä hyvitysmaksu.
Voinko näyttää opetuksessa videopätkiä netistä?
Tekijänoikeuslain uudistuksen myötä laillisesti saatavilla olevia YouTube- ja muita verkkovideoita saa käyttää opetuksen havainnollistamiseen rajatulle joukolle. Opetuksen havainnollistamiseksi saa esittää ainoastaan otteita tai osia teoksesta, ei kokonaisia teoksia. Kokonaisten tv-ohjelmien tai elokuvien esittämiseen käyttölupaa voi tiedustella Kopiostosta tai M&M Viihdepalvelusta. Opetusta varten tehtyjen valistusvideoiden ym. lyhyiden teosten esittäminen kokonaan on sallittu.
Voinko kopioida Internetistä löytämäni lehtiartikkelin ja liittää sen PowerPoint-esitykseeni, jota käytän oppitunnilla?
Opetushallituksen kouluille hankkima kopiointilupa kattaa myös digitaalisen kopioinnin. Digitaalista kopiointia on muun muassa kopiointi Internetistä osaksi PowerPoint-esitystä. Lisätietoa kopiointiluvasta www.kopiraittila.fi ja www.kopiosto.fi.
Ajattelimme kerätä leirikoulurahaa myymällä oppilaiden kuvittamia joulukortteja. Mitä pitää huomioida?
Oppilaan tekemä joulukortti on todennäköisesti tekijänoikeudella suojattu kuvataiteen teos. Tällöin sen käyttämiseen tarvitaan lupa. Mikäli oppilas on alaikäinen, lupa tulee hankkia hänen huoltajaltaan.
Saanko tallentaa kameralla tai striimata koulun kevätjuhlan musiikkiesitykset ja näytelmät?
Puheiden sekä musiikki- ja näyttämöesitysten taltioimiseen tarvitaan useimmiten sekä tekijän että esittäjän lupa. Vanhemmat saavat toki yksityiseen käyttöön kuvata videokameralla lastensa esityksiä, ellei sitä ole erikseen kielletty, esim. tapahtumanjärjestäjän taholta.
Törmäsin epäilyttävään suoratoistopalveluun, jossa näytetään leffoja ja sarjoja todennäköisesti luvatta. Onko tällaisen palvelun käyttäminen laitonta, vaikka en lataa / jaa mitään itse eteenpäin?
Suoratoistopalveluista katsellessa tai kuunnellessa syntyy yleensä väliaikaisia kopioita, esimerkiksi tietokoneen välimuistiin. Koska tällaisia kopioita ei ole valmistettu laillisesta, oikeudenhaltijan luvalla yleisön saataville saatetusta aineistosta, ne ovat laittomia, vaikkei niitä jakaisikaan eteenpäin. On lisäksi hyvä muistaa, että käyttämällä laittomia palveluita tulee samalla tukeneeksi rikollista toimintaa – laittomat suoratoistopalvelut saavat usein huomattavia mainostuloja, joista ne eivät kuitenkaan maksa mitään palvelussa tarjolla olevien teosten tekijöille.
Mitä on piratismi?
Tekijänoikeus tarkoittaa, ettei teoksista saa valmistaa kappaleita tai saattaa niitä yleisön saataviin ilman tekijänoikeuden haltijan lupaa. Teoksen luvaton käyttö on tekijänoikeuden loukkaus. Järjestelmällistä tekijänoikeuksien loukkaamista kutsutaan piratismiksi. Se kohdistuu kaikkiin teoslajeihin – esimerkiksi elokuviin, musiikkiin, kirjallisuuteen, kuvataiteisiin ja peleihin - ja usein mittakaava on valtava. Vaikka piraattipalvelu olisi ilmainen, sen ylläpitäjät voivat takoa suuriakin mainostuloja maksamatta korvauksia oikeudenhaltijoille.
Mitä laki sanoo piratismista?
Tekijänoikeuslaissa säädetään tekijöiden oikeuksista ja edellytyksistä teosten lailliselle käytölle. Teoksen käyttö tekijänoikeuslain vastaisesti (ilman oikeudenhaltijan lupaa) on säädetty tekijänoikeuslaissa tekijänoikeusrikkomukseksi ja rikoslaissa tekijänoikeusrikokseksi. Tekijänoikeuslaissa kielletään erikseen piraattituotteiden myynti ja maahantuonti myös omaan yksityiskäyttöön. Lisäksi tekijänoikeuslaissa säädetään ns. laillisen lähteen vaatimuksesta; tämä tarkoittaa, että tekijänoikeuden rajoitukseen voi vedota ainoastaan, jos käytön kohteena oleva teos on laillisesti hankittu.
Saanko ladata teoksia netistä itselleni, jos en jaa niitä muille?
Laillisesta palvelusta teoksen voi ladata itselleen, jos palvelun käyttöehdoissa ei sitä kielletä. Palvelusta, jossa teos on ilman oikeudenhaltijan lupaa, sitä ei saa ladata edes itselleen. Tällaisesta laittomasta palvelusta lataamisesta voi joutua maksamaan hyvityksiä oikeudenhaltijoille. Mikäli jakaa teoksia ilman lupaa, voi hyvitysten lisäksi tulla sakkorangaistus tai vankeutta.
On hyvä huomioida, että monet laittomat palvelut, kuten torrent-verkot, toimivat siten, että teosta itselleen ladatessa jakaa sitä myös muille.
Mihin tekijänoikeusjärjestöjä tarvitaan?
Teosten käyttö edellyttää lupaa oikeudenhaltijoilta. Nykyisenä teosten massakäytön aikana ei ole mahdollista, että yksittäiset tekijät myöntäisivät itse lupia. Myös lainsäätäjä edellyttää kollektiivisia valvontajärjestöjä teosten käytön hallinnoimiseksi. Tekijänoikeuden toteutumista ja lupien myöntämistä hoitavat niihin erikoistuneet järjestöt. Eri oikeudenhaltijaryhmittymiä edustavia tekijänoikeusjärjestöjä on tällä hetkellä seitsemän.
Mitä tekijänoikeusjärjestöjä Suomessa on?
Suomessa on seitsemän tekijänoikeusjärjestöä: APFI, Gramex, Kopiosto, Kuvasto, Sanasto, Teosto ja Avate. Järjestöt edustavat kattavasti suomalaisia tekijänoikeuden ja lähioikeuden haltijoita. Vastavuoroisuussopimusten ansiosta ne voivat myöntää lupia ja kerätä korvauksia myös ulkomaisten oikeudenhaltijoiden puolesta.
Saako koulun tilaisuuksissa esittää tallenteelta musiikkia, joka välitetään koko koululle?
Kyllä saa. Koulun järjestämissä tilaisuuksissa, jotka liittyvät opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen, voi esittää elävää musiikkia tai soittaa musiikkia äänitteeltä.
Mikä on laiton IPTV-palvelu?
Laittomilla IPTV-palveluilla tarkoitetaan maksullisia tilauspalveluita, jotka tarjoavat pääsyn tuhansiin tv-kanaviin ja näiden lisäksi elokuviin ja tv-sarjoihin. Sisältöjen käytöstä ei ole sovittu oikeudenhaltijoiden kanssa eivätkä nämä saa niiden käytöstä korvausta. Sen sijaan laittomat palvelut tuottavat miljoonia niiden taustalla toimiville rikollisverkostoille. Muun muassa tästä syystä palveluihin on monissa Euroopan maissa kohdistettu viime vuosina laajoja, rajat ylittäviä viranomaistoimia.
Harrastan fanifiktion luomista. Mitä minun täytyy ottaa huomioon tekijänoikeudesta?
Tekijällä on oikeus teokseensa niin muutettuna kuin muuttamattomana. Teoksen muunteleminen voi tapahtua tekemällä teokseen tyylillisiä muutoksia, lisäyksiä tai poistamalla siitä osia. Tällaisessa tilanteessa alkuperäinen teos on tunnistettavista uudesta, muunnellusta teoksesta. Teokset ovat siten samastettavissa toisiinsa.
Fanifiktiossa on lähtökohtaisesti kyse edellä mainitusta oikeudenhaltijan lupaa edellyttävästä muuntelusta. Sen tarkoituksena on kirjoittaa oma versio jostain olemassa olevasta teoksesta ja hyödyntää alkuperäisen teoksen omaperäisiä ja itsenäisesti luotuja henkilöitä tai miljöötä.
Voit myös saada tekijänoikeuden omaan fanifiktiiviseen teokseesi, kun lopputulos on riittävän omaperäinen ja itsenäinen. Tarvitset tästä huolimatta luvan alkuperäisen teoksen oikeudenhaltijalta halutessasi esim. julkaista fanifiktiota internetissä.
Oikeudenhaltijoiden suhtautuminen fanifiktioon vaihtelee. Toiset suhtautuvat siihen suopeasti, mutta mikäli oikeudenhaltija kokee fanifiktion haitalliseksi, on hänellä oikeus puuttua siihen.
Kaverini ottaa minusta valokuvan. Tarvitsenko kuvan ottaneelta kaverilta luvan sen julkaisemiseen sosiaalisessa mediassa?
Valokuva on aina tekijänoikeudellisesti suojattu. Silloinkin kun teoskynnys ei ylity, valokuvaan liittyy ns. lähioikeuksiin kuuluva valokuvaajan oikeus. Sekä mahdollinen tekijänoikeus että valokuvaajan lähioikeus syntyy valokuvaajalle, ei kuvan kohteena olevalle henkilölle. Tarvitset siis luvan kuvan käyttämiseen sen ottaneelta kaverilta.
Otan valokuvan kaveristani. Tarvitsenko kuvassa esiintyneen kaverini luvan kuvan julkaisemiseen sosiaalisessa mediassa?
Valokuva on aina tekijänoikeudellisesti suojattu. Sekä mahdollinen tekijänoikeus että valokuvaajan lähioikeus syntyy valokuvaajalle, ei kuvan kohteena olevalle henkilölle. Mitä tulee kuvattavan oikeuksiin, ne liittyvät tekijänoikeuden ulkopuolisiin oikeusohjeisiin. Tunnistettavien henkilökuvien käyttämisessä on huomioitava yksityisyyden suoja. Yleensä hyvä tapakin edellyttää luvan kysymistä kuvassa esiintyvältä kaverilta.
Teen somesisältöjä, joissa arvostelen tai kommentoin elokuvia/tv-sarjoja/pelejä/musiikkia. Tarvitsenko toimintaan lupia vai voinko vedota sitaattioikeuteen?
Voit lähtökohtaisesti vedota sitaattioikeuteen. Teoksia voi kuitenkin lainata vain siinä laajuudessa, kuin on hyvän tavan mukaisesti välttämätöntä arvostelun ja kommentoinnin tarkoituksiin. Muista mainita lainauksen lähde.
Palaute
Ruusuja tai risuja? Kommentteja tai ehdotuksia? Lähetä meille palautetta alla olevan lomakkeen kautta.
Kuukauden kysymys
Suosituimmat
Saako YouTubesta näyttää videopätkiä opetuksessa? ›
Onko kaikkien kirjallisten tekstien käyttöön kysyttävä tekijän lupa? ›